Miksi tarvitsemme ympäristöasioiden hallintajärjestelmän?

Maa on uhattuna. Näistä teollistumisen ja väestön nopean kasvun aiheuttamista uhista ovat eroosio, myrkylliset jätteet, luonnonvarojen heikkeneminen, ekologisen tasapainon heikkeneminen, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston epätasapaino, ilmaston lämpeneminen ja otsonikerroksen harvennus.

Näiden uhkien ehkäisemiseksi ympäristöriskejä ja -mahdollisuuksia on hoidettava tehokkaammin ja sytemaattisemmin. Tämä voidaan saavuttaa vain asianmukaisesti toteutetun ympäristöjärjestelmän avulla.

Ympäristö ei ole vain ympäristö, jossa ihmiset elävät ja tarjoavat jatkuvia resursseja tämän varmistamiseksi. Eri alojen yritykset käyttävät ympäristöstä saatuja resursseja tuotannon aikana. Näitä resursseja ei kuitenkaan pidä pitää rajoittamattomina. Jos resurssit on käytetty loppuun, ympäristö alkaa saastuttaa ja suurimmat vahingot aiheutuvat elävistä asioista. Se tarkoittaa myös sitä, että yritykset eivät enää pysty löytämään resursseja tuotantoon.

Näistä vaarallisista tapahtumista 1972 järjesti Tukholman konferenssin. Konferenssin pääaiheena on luoda ympäristötietoisuutta maailmassa. Yhteisöjen ja maiden on noudatettava ympäristönsuojelun periaatteita. Konferenssin jälkeen 20 järjesti Rio-huippukokouksen tällä kertaa vuoden tauon jälkeen. Tässä kokouksessa korostettiin kestävän kehityksen käsitettä ja keskusteltiin sen toteuttamisesta.

Tärkeää on, että kehitystä voidaan saavuttaa saastuttamatta ympäristöä. Tätä tarkoitusta varten toisaalta ihmisillä ja yrityksillä, jotka harjoittavat tuotantoa, on tärkeä tehtävä.

Kaikki yritykset ovat nyt tietoisia siitä, että kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun vaatimukset ovat alan tärkeimpiä kysymyksiä. Kaikkien yritysten on asetettava nämä kaksi käsitettä ensisijaisten tavoitteidensa välille ja laadittava ja pantava täytäntöön politiikkansa ja ohjelmansa rinnakkain.

Ympäristöongelmat voidaan ratkaista vain, jos ympäristöystävällinen lähestymistapa hyväksytään ja toteutetaan. Tämä lähestymistapa on ympäristöön perustuva lähestymistapa kaikessa yritysten toiminnassa, minimoimalla ympäristövahingot, muuttamalla tuotantoprosesseja tähän suuntaan, käyttämällä oikeita ja uusia teknologioita, kouluttamalla työntekijöitään ympäristöherkiksi ja toteuttamalla uusia ympäristönsuojeluun tähtääviä hankkeita.

Ympäristöpäätökset olisi aina asetettava etusijalle liiketoimintajohtamisen päätöksissä, ja päätösten täytäntöönpanemiseksi olisi kehitettävä asianmukaisia ​​järjestelmiä ja liiketoimintaprosesseja.

Mikä on ympäristönhallintajärjestelmä?

Ympäristöjärjestelmä ei ole valvontajärjestelmä. Se on järjestelmä, joka vastaa yritysten velvollisuuksiin ympäristöolosuhteissa. Tämä järjestelmä on myös järjestelmä, joka vähentää ympäristöriskejä ja luo kilpailumahdollisuuksia. Tuotannossa käytetyn veden, energian ja muiden raaka-ainevarojen tehokas käyttö on tekijä, joka vähentää kustannuksia kaikissa yrityksissä, mutta erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Kuluttajat ovat nykyään paljon tietoisempia kuin aikaisemmin. Se kiinnittää huomiota ja vaatii, että ostamansa tuotteet tarjoavat enemmän kierrätysmahdollisuuksia, tuottavat vähemmän jätettä, käyttävät uusiutuvia luonnonvaroja enemmän tuotantoon ja tekevät tuotteista entistä luotettavampia ekosysteemille. Jotta nämä vaatimukset jääisivät jälkeen, yritykset kehittävät ympäristöystävällisempää hallintotapaa.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on kehitetty siten, että eri aloilla toimivat yritykset voivat hallita ympäristöulottuvuuksia, kehittää ja toteuttaa ympäristöpolitiikkoja. Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) julkaisemat ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän standardit eivät korvaa voimassa olevia ympäristösäännöksiä. Se on kuitenkin tärkeä opas yrityksille.

Ensinnäkin järjestelmän tavoitteena on havaita ja hallita yritysten haitallisia toimintoja ympäristölle. Tällä välin, jos on olemassa merkittäviä ympäristömahdollisuuksia, se pyrkii tunnistamaan ne.

Järjestelmän tärkeä tavoite on noudattaa voimassa olevien säädösten periaatteita. Yritysten on helpompi toimia asiaa koskevien säädösten mukaisesti.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän tavoitteena on myös määritellä yritysten painopisteet, laatia ympäristöpolitiikka ja ympäristötavoitteet sekä luoda ja toteuttaa ohjelmia tämän saavuttamiseksi.

Kuten kaikissa laatujärjestelmissä, järjestelmän jatkuva parantaminen on välttämätöntä. On erittäin tärkeää mukauttaa järjestelmää muuttuvien olosuhteiden ja vaatimusten mukaan.

Jotta järjestelmä voisi saavuttaa nämä tavoitteet, on ensinnäkin tarjottava johdon tukea ja sitoutumista. Mikä tahansa järjestelmä, jota ylempi johto ei tue ja seuraa, ei anna odotettua hyötyä. Myös työntekijöiden osallistuminen järjestelmään on tärkeää. Työntekijöiden tulisi olla tietoisia ympäristöstä, olla tietoisia ympäristöongelmista ja uskoa niiden käytäntöihin.

Integrointi muihin yrityksessä sovellettuihin järjestelmiin on myös tärkeää ympäristöjohtamisjärjestelmän onnistumiselle. Tämä järjestelmä ei ole itsenäinen järjestelmä. Sillä välin yrityksen olisi keskityttävä työhön kaikessa toiminnassaan ja keskityttävä tarvittaviin testaus-, mittaus-, analyysi- ja arviointitutkimuksiin alueilla, joilla toiminnan tulokset vaikuttavat ympäristöolosuhteisiin.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä tunnetaan ISO 14001 -standardina kaikkialla maailmassa, ja se perustuu ISO 9000 Quality Management System -standardiin. Siksi kansainvälinen tunnustaminen ja toteuttaminen on ollut erittäin nopeaa.

Onko ympäristöasioiden hallintajärjestelmä kallista?

Ympäristöjohtamisjärjestelmän perustaminen, toteuttaminen ja parantaminen yrityksissä luovat tietyn kustannuksen. Tehtyjen parannustöiden tuloksena yritykset kuitenkin tuottavat merkittävää tuottavuutta, vähentävät jätteitä, käyttävät uudelleen luonnonvaroja ja raaka-aineita. Siksi tehdyt menot tuottavat yrityksille merkittävän tuoton.

ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän valmistusjakso sertifiointitutkimuksiin vaihtelee yrityksen koon, sen prosessien monimutkaisuuden ja sen, onko yrityksen toiminta ympäristöolosuhteiden kannalta kriittinen. Siksi ei ole helppoa antaa sopivaa aikaa sertifioinnin valmisteluvaiheelle. Sertifiointielimiltä saatujen tietojen mukaan noin 20 prosenttiosuus yrityksistä valmistelee valmistelutöitä kuudessa tai vähemmän. 60in lähellä oleva prosenttiosuus täydentää nämä tutkimukset 7-12-kuukausien välillä. Prosenttiosuus 20ista päättyy kuukauden aikana.

Itse asiassa valmistelutyön pituus riippuu täysin työntekijöiden panoksesta. Yleisesti ottaen tottumusten muuttuminen ja uuden työmenetelmän mukauttaminen vie aikaa päivittäisistä työtapoista uuteen liiketoimintatapaan. Yleisesti ottaen näissä asioissa työskentelevien vastustuskyky on.

Jos yritykset ovat jo perustaneet ja hallinnoineet muita järjestelmiä, kuten ISO 9001in laatujärjestelmää tai OHSAS 18001in työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmää, ISO 14001in ympäristöjohtamisjärjestelmän perustaminen, käyttöönotto ja noudattaminen on paljon nopeampaa. Lisäksi on mahdollista käyttää joitakin olemassa olevien järjestelmien osia ympäristöjärjestelmää varten.

Ympäristöjohtamisjärjestelmän perustaminen

Ympäristöjohtamisjärjestelmän perustamisen kannalta tärkein askel on saada ylimmän johdon tuki. Tämä kohta mainittiin edellä. Toinen tärkeä askel, jonka ylimmän johdon on toteutettava, on nimittää johtaja, joka hoitaa nämä toimet. Johtoryhmän edustajan tulee olla henkilö, jolla on toiminnassa tarvittavat taidot, tuntee yrityksen rakenteen ja toiminnan, on perehtynyt ympäristöön ja saanut tarvittavan koulutuksen ja jolla on tietty taito projektijohtamisessa.

Johtoryhmän edustajan on ensin laadittava liiketoimintasuunnitelma ja talousarvio ympäristöasioiden hoitoa varten. Hänen on sitten muodostettava työryhmä. Tämä työryhmä koostuu henkilöistä, jotka ovat eri tehtävissä yrityksen eri yksiköissä. Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on tunnistaa ja arvioida nykyistä tilannetta.

Yritykset, jotka haluavat perustaa ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän, jos tämä on ensimmäinen kerta, kun he harjoittavat tätä liiketoimintaa, on hyödyllistä tehdä alustava ympäristöarviointi. Vaikka se ei kuulu standardin vaatimuksiin, yrityksen ympäristöulottuvuudet paljastuvat tutkimuksessa, joka suoritetaan tähän suuntaan. Jo sertifiointitarkastusten aikana ei ole tarkistettu, onko tämä tutkimus suoritettu vai ei. Jos alustava ympäristöarviointi suoritetaan, hyödynnetään kuitenkin järjestelmän asennusvaiheessa. Muussa tapauksessa, jos tätä tutkimusta ei ole suoritettu, sertifiointitutkimuksissa voidaan havaita odottamattomia epäjohdonmukaisuuksia. Tällöin ympäristöstrategioiden tarkistaminen ja muuttaminen johtaa jälleen työvoiman ja ajan menetyksiin.

Alustavat ympäristöarviointitutkimukset voidaan tehdä käyttämällä operatiivisia resursseja tai ulkoistamalla. Jos olemassa olevia resursseja käytetään, on mahdollista hyötyä työntekijöiden kokemuksesta. Samalla työn kustannukset laskevat ja hallittavat.

Alustavassa ympäristökatselmuksessa korostetaan seuraavia seikkoja: Mikä on kunkin laitoksen yksikkö? Ovatko asiaa koskevat säädökset hyvin tunnettuja? Ovatko kotimaiset ja ulkomaiset standardit hyvin tunnettuja? Mitä raaka-aineita ja kemiallisia aineita käytetään tuotannossa? Kuinka paljon energiaa kuluu? Mitkä ovat jätteen tyypit ja määrät? Onko jätteessä vaarallisia jätteitä? Kaikki hätäsuunnitelmat? Onko satunnaisia ​​tapahtumia? Mitkä ovat yrityksen jokaisen yksikön koulutustarpeet?

ISO 14001 -standardin liitteen mukaisesti alustava tarkistus kattaa seuraavat neljä pääaluetta (liite A1):

• Voimassa olevien lakisääteisten määräysten määrittäminen, joita yrityksen on noudatettava
• Yrityksen normaalien toimintaolosuhteiden määrittäminen, epänormaalit olosuhteet, kuten käyttöönotto ja deaktivointi, sekä onnettomuuksien, myös onnettomuuksien, ympäristönäkökohdat
• Yrityksen nykyisten ympäristöasioiden hallintakäytäntöjen ja prosessien tarkastelu, mukaan lukien hankinta- ja sopimustoiminta
• Onnettomuuksien ja hätätilanteiden arviointi

Yksi ISO 14001 -standardin perusvaatimuksista on, että yritys noudattaa ympäristösääntöjä. Alueita, joilla lainsäädäntöä on rikottu, on parannettava ensin. Standardin mukaan alustavat ympäristöarviointitutkimukset tehdään seuraavasti:

• Alue, tilat ja laitteet (nykyinen tila ja uudet tai suunnitellut)
• Ympäristövaikutukset (vesi, maaperä ja pohjavedet, noki, savu, pöly, kaasu, höyry ja aerosoli, haju, melu ja tärinä, energia ja jätteet)
• onnettomuuksia
• Materiaalit (raaka-aineet ja tuotantomateriaalit, pakkausmateriaalit sekä kustannukset ja säästöt)
• Tuote (suunnittelu, pakkaaminen, käyttö, hävittäminen ja kustannukset ja säästöt)
• liikenne
• Olemassa olevat ympäristöjohtamisjärjestelmän osat

ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän käyttöönotto

Tämän standardin rakenne on järjestetty seuraavasti:

• Yleiset ehdot (4.1 artikla)
• Ympäristöpolitiikka (4.2 artikla)
• Suunnittelu (4.3 artikla)
• Täytäntöönpano ja toimet (4.4 artikla)
• Tarkastus (4.5-artikla)
• Johdon katsaus (4.6 artikla)

4.1 artikla: Yleiset ehdot

Standardin yleisten ehtojen mukaan yrityksen tulee laatia, valmistella, toteuttaa, ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmää kaikkien standardin ehtojen mukaisesti. Standardin tavoitteena on tarjota yritykselle parempaa ympäristönsuojelun tasoa. Yritysten on määritettävä tämän järjestelmän laajuus ja tehtävä se kirjoitetuksi.

4.2 artikla: Ympäristöpolitiikka

Standardin mukaan ylemmän johdon on määriteltävä yrityksen ympäristöpolitiikat. Yleisesti ottaen ympäristöpolitiikan ominaispiirteiden tulisi olla:

• Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän olisi oltava yhdenmukainen yhteisön toiminnan, tuotteiden tai palvelujen määritelmän, koon ja ympäristövaikutusten kanssa.
• Yrityksen ympäristöpolitiikkaan tulisi sisältyä sitoutuminen ja jatkuva parantaminen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
• Siihen on sisällyttävä sitoumus, jonka mukaan yhteisö noudattaa ympäristölainsäädäntöä ja muita tarvittavia sääntelyvaatimuksia, joita sen on noudatettava.
• Siihen olisi sisällytettävä ympäristönsuojelun tavoitteet ja tavoitteet ja annettava puitteet niiden tarkistamiselle.
• Ympäristöpolitiikat olisi kirjattava, pidettävä ajan tasalla ja ilmoitettava työntekijöille ja kaikille yhteisön puolesta toimiville henkilöille.
• Samalla ympäristöpolitiikkojen tulisi olla kaikkien yritysten ulkopuolella kiinnostuneiden saatavilla.

Lyhyesti sanottuna yritysten määrittämien ympäristöpolitiikkojen tulisi sisältää kolme perussitoumusta: jatkuva parantaminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja lainsäädännön noudattaminen.

4.3 artikla: Suunnittelu

• 4.3.1-artikla: Ympäristönäkökohdat
• 4.3.2 artikla: Oikeudelliset ja muut vaatimukset
• 4.3.3 artikla: Tavoitteet, tavoitteet ja ohjelma (t)

Suunnittelun ensimmäinen vaihe on määrittää ympäristönäkökohdat. Standardin liitteessä (Liite 3A) kuvataan kehän mitat. Ympäristöulottuvuuksien määrittämisessä yritysten olisi otettava huomioon aikaisemmin toteutetut toimet ja tuotteet sekä palvelut ja suunnitellut kehitystyöt tulevaisuudessa. Koska ympäristöulottuvuudet on otettava huomioon uudessa tuotteessa, palvelussa tai prosessissa ja niiden on oltava jatkuvia.

Ympäristövaikutuksiin kuuluvat: ilmaan joutuvat päästöt, jätevesi, maaperän jätteet, energian käyttö, raaka-aineet ja luonnonvarat, energiapäästöt (kuten säteily, lämpö ja tärinä), onnettomuuden aiheuttamat päästöt ympäristöön (savu ja myrkylliset kaasut) , kemiallinen, liuotin tai polttoainevuoto).

Seuraava askel on arvioida ympäristöulottuvuuksia. Koska joillakin näistä voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Standardi korostaa vaikutuksen merkitystä tässä vaiheessa. Standardissa ei kuitenkaan ole menetelmää ympäristöulottuvuuden arvioimiseksi. Yritykset määrittelevät ympäristöulottuvuuden merkityksen omien menetelmiensä mukaisesti. Ympäristöriskinä otetaan huomioon sen merkitys. Riskillä tarkoitetaan esiintymisen todennäköisyyttä ja mahdollisia seurauksia, kun se tapahtuu. Jos riski on epätodennäköistä, on olemassa suuri riski, mutta jos seuraukset ovat suuria, esimerkiksi aiheuttavat vakavaa ympäristön pilaantumista tai menettävät markkinaosuuden yritykselle tai aiheuttavat liiketoiminnan sakon.

4.4 artikla: Täytäntöönpano ja toimet

• 4.4.1 artikla: Resurssit, tehtävät, vastuu ja valtuudet
• 4.4.2 artikla: Osaaminen, koulutus ja tietoisuus
• 4.4.3 artikla: Yhteystiedot
• 4.4.4-artikkeli: Dokumentaatio
• 4.4.5 artikla: Asiakirjojen valvonta
• 4.4.6 artikla: Toimintojen valvonta
• 4.4.7 artikla: Hätätilavalmius ja reagointi

ISO14001-standardin vaatimusten täyttämiseksi ja sen vuoksi järjestelmän tehokkaaksi toteuttamiseksi yksikön on tunnistettava ympäristöasioiden hallintajärjestelmään liittyvät velvollisuudet ja ilmoitettava se koko yrityksessä. Tehokkaan ympäristöjohtamisjärjestelmän toteuttamiseksi on määriteltävä työntekijöiden ja ylimmän johdon tehtävät ja vastuut ja organisaatiokaavio tarkistettava vastaavasti. Organisaatiokaavio on tärkeä väline ympäristövastuun ohjaamisessa.

Kun ympäristöjärjestelmä on otettu käyttöön, joissakin käynnissä olevissa sovelluksissa tapahtuu muutoksia. Tämä muutos on selitettävä ja hyväksyttävä kaikille työntekijöille. Tältä osin koulutuksen suunnittelu ja koulutus ovat hyödyllisiä standardin vaatimusten ymmärtämisessä, ympäristöpolitiikkojen hyväksymisessä, hätätilanteissa tapahtuvan käyttäytymisen selventämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä ympäristönäkökohdista ja toiminnan vaikutuksista.

Lisäksi tehokas sisäinen viestintä auttaa lisäämään työntekijöiden motivaatiota, toteuttamaan ympäristöolosuhteita ja ymmärtämään vastuullisuutta ja liiketoimintaprosesseja hyvin. Työntekijöiden ehdotukset järjestelmän parantamiseksi ovat erittäin tehokkaita. Viestinnän tulisi olla keskinäinen virtaus ylemmän johdon ja työntekijöiden välillä.

Toinen tärkeä asia on dokumentointitutkimukset. Kaikki ympäristöasioiden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvat asiakirjat on painettava ja julkaistava sähköisessä muodossa, ja niiden olisi periaatteessa katettava seuraavat asiakirjat:

• Yrityksen määrittelemät ympäristöpoliittiset periaatteet, tavoitteet ja tavoitteet
• Ympäristönhallintajärjestelmän laajuus
• Ympäristöopas on laadunhallintajärjestelmässä laaditun laatukäsikirjan mukainen
• ISO 14001 -standardin edellyttämät asiakirjat, mukaan lukien kaikki tallennettavat tiedot
• Muut asiakirjat, joiden tarkoituksena on varmistaa liiketoimintaprosessien tehokas suunnittelu, toiminta ja valvonta

Yritysten on kiinnitettävä huomiota antamiinsa asiakirjoihin varmistaakseen, että niiden toimintaa ylläpidetään ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmän standardin mukaisesti. Teosten toteuttamismenetelmät määritellään ympäristöoppaassa ja siihen liittyvissä menettelyissä ja ohjeissa. Asiakirjojen tarkistamisen avulla varmistetaan, että oikeat ja tehokkaat asiakirjat ovat oikeissa henkilöissä.

Asiakirjan hallintatoiminnot kohdistuvat:

• Valmistettujen asiakirjojen vahvistaminen
• Tarkista ja tarkista tarvittaessa nämä asiakirjat
• Työntekijöillä on ajantasaiset asiakirjat
• Vanhentuneiden asiakirjojen hylkääminen
• Tarvittavien ulkoisten asiakirjojen jakelun tunnistaminen ja hallinta

Ympäristönäkökohtiin liittyvien toimien puutteilla voi olla kielteinen vaikutus yhtiön ympäristöpolitiikkaan tai se voi johtaa poikkeamiin ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja tavoitteista. Toiminnan valvontamenettelyjä olisi valmisteltava näiden tilanteiden hallitsemiseksi. Valvottavien toimien on oltava päätettävissä ottaen huomioon yrityksen tärkeät ympäristöulottuvuudet.

Lopuksi yritysten olisi laadittava hätätilanteisiin valmistautumis- ja reagointimenettelyt, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset onnettomuudet, hätätilanteet ja reagointimenetelmät, joilla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Hätätilanteet ovat tapahtumia, jotka vaikuttavat yritysten kykyyn harjoittaa liiketoimintaa ja joilla on mahdollisuus pysähtyä ja joilla on suuri vaikutus. Lisäksi tällaiset menettelyt olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin ja testattava säännöllisesti. Riskianalyysi muodostaa perustan hätätilanteita koskeville suunnitelmille. Ei ole oikein laatia pelastussuunnitelmaa ilman riskianalyysiä yrityksessä. Yritysten olisi laadittava hätäsuunnitelma arvioimalla niiden erityiset riskit.

4.5-artikkeli: Tarkastus

• 4.5.1 artikla: Seuranta ja mittaaminen
• 4.5.2 artikla: Vaatimustenmukaisuuden arviointi
• 4.5.3 artikla: Ei-vaatimustenmukaisuus, korjaavat toimet ja ennaltaehkäisevät toimet
• 4.5.4 artikla: Tietueiden hallinta
• 4.5.5 artikla: Sisäinen tarkastus

Yritysten on seurattava ja mitattava säännöllisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen pääpiirteet. Siksi tarvitaan seuranta- ja mittausmenettelyjä. Ympäristövaikutuksia valvotaan seuranta- ja mittaustutkimusten avulla, ja tuotantoprosessien tulokset ja ympäristöjohtamisjärjestelmän tutkimukset tarkistetaan. Seurannan tarkoituksena on tarkistaa, toteutetaanko suunnitellut prosessit suunnitellusti. Jos esimerkiksi todetaan, että yhtiön vaarallisten jätteiden varastointialueita on tarkastettava joka viikko, tämä on seurantatutkimus. Mittaustutkimukset tehdään toiminnan mitattujen, laskettujen tai arvioitujen arvojen määrittämiseksi. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoissa suoritetaan mittaustutkimuksia happipitoisuuden, pH-arvon, bakteerien määrän tai lämpötilan arvon määrittämiseksi. Seuranta- ja mittaustutkimusten puitteissa ympäristölainsäädännön noudattamista olisi arvioitava säännöllisesti.

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa arvioidaan, onko yhteisö noudattanut voimassa olevia lakisääteisiä vaatimuksia, mukaan lukien voimassa olevat luvat ja lisenssit. Sillä välin standardin mukaan on laadittava ja toteutettava tarvittavat korjaavat ja ennaltaehkäisevät prosessit todellisen ja mahdollisen noudattamatta jättämisen tapauksessa. Ennaltaehkäisevät tutkimukset, jotka ovat yleinen lähestymistapa laatujärjestelmiin, ovat sekä helppoja että halpoja verrattuna näihin ongelmiin tehtäviin tutkimuksiin.

ISO 14001 -standardin mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden on oltava yhdenmukaisia ​​ongelmien suuruuden ja niiden aiheuttamien ympäristövaikutusten kanssa. Lisäksi toteutettujen korjaavien ja ehkäisevien toimien tulokset on kirjattava.

Standardin kirjanpidon valvontaa koskevan artiklan mukaan on tarpeen luoda ja ylläpitää erillistä menettelyä ympäristöhallintajärjestelmän mukaisesti säilytettävien tietueiden luomiseksi, tallentamiseksi, säilyttämiseksi, korjaamiseksi, säilyttämiseksi ja hävittämiseksi. Näitä tietoja käytetään todisteina prosessien toteutumisen jälkeen ja riippuvuus ihmisistä on poistettu. Siinä todetaan myös, että yritys harjoittaa ympäristöjärjestelmää suunnitellusti. Sitä käytetään myös todistamaan yhteisön toiminnan yhteensopivuus lainsäädännön kanssa.

Osa ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä säilytettävistä tietueista on: oikeudelliset velvoitteet, luvat ja lisenssit, tärkeitä ympäristönäkökohtia koskevat tiedot, ympäristötavoitteet ja -tavoitteet, ympäristöonnettomuusraportit, korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet, johdon arviointikokouksen raportit, tarkastuskertomukset, koulutustiedot, asiakkaat , tavarantoimittajien ja muiden henkilöiden ja organisaatioiden yhteystiedot, kalibrointitiedot, tuotantoon liittyvät tiedot, tuotekohtaiset tiedot, tarkastus- ja huoltotiedot sekä tarkastustulokset.

Ympäristöjohtamisjärjestelmän tärkeä osa on sisäinen tarkastus. Sisäisiä tarkastustutkimuksia tehdään sen määrittämiseksi, ovatko standardin ehdot valmiiden menettelyjen mukaisia ​​tai toteutetaanko toimenpiteet menettelyjen mukaisesti ja ilmoitetaan johdolle tuloksista. Lyhyesti sanottuna sisäisen tarkastuksen toiminnalla on kolme tavoitetta: arvioida ympäristöjohtamisjärjestelmän suorituskykyä yrityksen tavoitteiden ja tavoitteiden puitteissa, vastata standardin vaatimuksiin ja vastata yrityksen vaatimuksiin. Sisäisen tarkastuksen tutkimuksissa on tärkeää tunnistaa ympäristövaikutukset. Tästä syystä sisäisten tarkastajien tulisi tuntea ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ISO 14001 -standardi ja tuntea ympäristö.

4.6-artikkeli: Management Review

ISO 14001 -standardin ja ympäristönhallintajärjestelmän tärkein kohta on ylin johto suorittaa ympäristöjohtamisjärjestelmän tarkistaminen, jotta varmistetaan järjestelmän jatkuvuus asianmukaisena, riittävänä ja tehokkaana. Nämä tutkimukset ovat erittäin tärkeä avain yritykselle täyttääkseen sitoutumisensa jatkuvaan kehitykseen. Seuraavat kolme tekijää ovat tehokkaita johdon arviointitutkimuksissa:

• Ympäristöjohtamisjärjestelmän auditoinnin tulokset
• Muuttuvat olosuhteet
• Sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen

Näiden tekijöiden valossa päätetään tarvittavista muutoksista ja parannuksista ympäristöpolitiikassa, tavoitteissa ja muissa järjestelmän osissa.

Johtoryhmän arviointikokouksiin tulisi osallistua yritysten päätöksentekopaikasta. Kuinka usein nämä kokoukset ovat riippuvaisia ​​liiketoiminnan päätöksestä. Yleensä nämä kokoukset olisi pidettävä vähintään kerran vuodessa, kun yritykset valmistelevat tavoitteitaan ja budjettiaan vuosittain.

Johdon arviointikokouksissa käsitellään pääasiassa seuraavia kysymyksiä:

• Sisäisen tarkastuksen tulokset, ehdotukset korjaaviksi ja ennaltaehkäiseviksi toimiksi ja onko ne toteutettu
• Yrityksen ulkopuoliset ilmoitukset ja niiden arviointi, mukaan lukien valitukset, yrityksen ympäristöjärjestelmässä
• Edellisen johdon tarkastuskokouksen ja varsinaisen toiminnan päätökset
• Onko asetetut ympäristötavoitteet ja tavoitteet saavutettu, jos ei, syyt epäonnistumiseen
• Onko yrityksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmään liittyvät viranomaiset ja vastuut selkeät
• Onko resursseja käytetty tehokkaasti
• Onko valmistellut menettelyt riittävät
• Onko ympäristönhallintajärjestelmän kehittämistä seurattu
• Ovatko uudet muutokset asiaankuuluvissa säännöksissä, ja jos on, miten nämä uudet määräykset vaikuttavat järjestelmään
• Mitä muuta voidaan tehdä ympäristönhallintajärjestelmän parantamiseksi edelleen?