Hätäsuunnitelmien merkitys työterveyden ja -turvallisuuden kannalta
Kaikkien toimialojen kaikkien yritysten on tehtävä pelastussuunnitelma työterveys- ja työturvallisuuslain nro 6331 periaatteiden mukaisesti. Hätäsuunnitelma edellyttää etukäteissuunnittelua seuraavissa tilanteissa, jotka voivat esiintyä lähinnä työympäristöissä:
- Palontorjuntamenetelmä
- Ensiapuperiaatteet
- Hätätilanteiden poistaminen työntekijöiltä
- Vakavat ja välittömät vaarat
Lain mukaan vain erityisen nimetyille henkilöille, joilla on tarvittava varustus, tulee tulla vakavan ja välittömän vaaran alueille. Kaikkien työntekijöiden, lukuun ottamatta lueteltuja, on pakko taukoa työstään. Jos vakava ja välitön vaara on tullut välttämättömäksi, kaikkien työntekijöiden on poistuttava alueelta.
Yritysten ei pidä tyytyä pelkästään hätäsuunnitelmiin ja tarjota käytännön koulutusta kaikille työntekijöille. Lisäksi yritykset voivat saada tukea yrityksen ulkopuolisista organisaatioista sellaisissa asioissa kuin ensiapu, ensiapu, pelastus ja palontorjunta.
11 hätäsuunnitelmista, palontorjunta- ja ensiapua koskevasta laista. Sitä käsitellään artikkelissa. Lain mukaan yritysten on yksilöitävä mahdolliset ja todennäköiset hätätilanteet, jotka voivat vaikuttaa työntekijöihin ja työympäristöön, ennen kuin uusia riskejä syntyy, ja miten ne vaikuttavat työympäristöön, tuotantotoiminnassa käytettäviin materiaaleihin, tuotannossa käytettäviin koneisiin, työvälineisiin ja ympäristöolosuhteisiin. Hätäsuunnitelmilla varmistetaan mahdollisten hätätilanteiden ja rajoitusten ehkäiseminen.
Yritysten on suoritettava tarvittavat mittaukset, analyysit ja arvioinnit, jotta ne voidaan suojata hätätilanteiden kielteisiltä vaikutuksilta. Hätätilanteiden torjunnassa huomioon otettavat tekijät ovat: yrityksen koko, suoritetun työn luonne, sen toimintaan liittyvät erityiset vaarat, yrityksen työntekijöiden lukumäärä ja muut yrityksen ulkopuoliset henkilöt.
Näitä seikkoja huomioon ottaen yritysten on käytettävä riittävää ja riittävän varustettua ja riittävän pätevää henkilökuntaa vaarojen, suojelun, työntekijöiden evakuoinnin, palontorjunnan, ensiavun jne. Estämiseksi. Työstä vastaavat ryhmät ovat vastuussa koulutuksen ja harjoitusten antamisesta työntekijöille tiettyinä aikoina ja aina käytettävissä.
Jos jostain syystä ilmenee vakava, välitön ja arvaamaton vaara, johdon tehtävät ovat:
- Tehdä tarvittavat järjestelyt ja ohjeet etukäteen, jotta työntekijät voivat lopettaa työnsä välittömästi ja jättää työpaikan ja mennä turvalliseen paikkaan.
- Jos vaara jatkuu, älä pyydä työntekijöitä jatkamaan työtään, lukuun ottamatta henkilöitä, joilla on tarvittavat varusteet ja erityisesti nimetyt henkilöt, ellei se ole vaatimus.
Tällaisissa tapauksissa työntekijät eivät ole vastuussa heidän toimenpiteistään, elleivät he ole huolimattomia tai laiminlyötyjä.
Kattilat ja paineastiat Mikä on ja mitkä ovat tarkastuksen periaatteet?
Erilaisia eritelmiä ja kapasiteettia käyttäviä kattiloita ja paineastioita käytetään eri tarkoituksiin eri aloilla. Ensimmäisiä esimerkkejä ovat: kattila, höyrykattila, kuumavesikattila, kuuma öljykattila, kompressori, ilmankäsittelysäiliö, painesäiliö, autoklaavi, nestekaasusäiliö, teollisuuskaasupullot ja säiliöt.
Painesäiliön säännölliset tarkastukset on suoritettava mekaanisten insinöörien ja koneen teknikoiden tai korkean teknikon toimesta asetuksen mukaisesti. Jos nämä tarkastukset on suoritettava rikkomattomilla testausmenetelmillä, ne on koulutettava TS EN ISO 9712 -standardin (TS EN ISO 9712 Nondestructive testing - NDT-henkilöstön pätevyys ja sertifiointi - yleiset vaatimukset) mukaisesti.
Myös määräaika, jossa kattilat ja paineastiat on tarkastettava, selitetään myös asetuksessa. Esimerkiksi höyrykattilat, lämmityskattilat, käytössä olevat nestekaasusylinterit ja paineilmasäiliöt olisi tarkastettava vuosittain. Kannettavat ommellut tai saumattomat kaasupullot sekä vaarallisia nesteitä sisältävät säiliöt ja säiliöt on tarkastettava kymmenen vuoden välein.
Hydrostaattista testausmenetelmää käytetään yleensä paineastioiden testauksessa. Näiden testien aikana, ellei asiaa koskevissa määräyksissä ja standardeissa toisin määrätä, käytetään käyttöpaineen 1,5-tasoa. Jos hydrostaattista testausta ei kuitenkaan ole mahdollista painesäiliöiden ominaisuuksien tai käyttöolosuhteiden takia, käytetään standardissa määriteltyjen paineastioiden hydrostaattisen testauksen sijasta rikkomattomia testausmenetelmiä. Tällöin testituloksia osoittavat raportit olisi mainittava yhdessä perustelun kanssa.
Työ- ja sosiaaliturvaministeriö antoi asetuksen työterveys- ja työturvallisuudesta työlaitteiden käytössä 2013issa. Tämän asetuksen mukaan kattiloita ja paineastioita arvioidaan riskiryhmään kuuluvien ajoneuvojen ryhmässä työntekijöiden terveyden ja omaisuuden turvallisuuden kannalta. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kattiloiden ja paineastioiden säännölliset tarkastukset ja tarkastukset perustuvat seuraaviin säädöksiin:
- Painelaitteiden asetus (2007)
- Kannettavien painelaitteiden asetus (2012 kaipaa)
- Yksinkertaisia paineastioita koskeva asetus (2006-vuosi)
Tämän lisäksi työlaitteiden käyttöturvallisuutta ja turvallisuutta koskevan asetuksen liitteessä, joka koskee huolto-, korjaus- ja määräaikaistarkastuksia (liite 3), kunkin kattilan ja paineastian standardit on lueteltu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen periaatteiden soveltamista. Esimerkiksi,
- TS 2025 ja TS EN 13445-5 -standardit höyrykattiloihin
- TS EN 12952-6 -standardi lämmityskattiloille
- TS EN 1442, TS 1445, TS 1446, TS EN 12817 ja TS EN 12819 standardit nesteytetylle nestekaasulle ja vastaaville kaasusäiliöille (yläpuolelle)
- TS EN12817 ja TS EN 12819 standardit nestekaasulle ja vastaaville kaasusäiliöille (maanalainen)
- Paineilmasäiliöt, TS 1203 EN 286-1, TS EN 1012-1, TS EN 13445-5 -standardit
- API 620, API 650, API 653 ja API 2610 standardit vaarallisten nesteiden säiliöille ja säiliöille
